Lähes puolet suomalaisista ajaa renkaansa melkein loppuun: Tarkista nämä kolme asiaa ennen talvea!

Lähes puolet suomalaisista kuljettajista ajaa renkaansa lain sallimalle minimitasolle ennen uusien hankkimista. Nuorista kuljettajista näin tekee jo yli puolet.

Tiedot käyvät ilmi Autonrengasliiton kuluttajakyselystä. Talvirenkaiden kohdalla lain sallima minimi ei kuitenkaan ole sama asia kuin suositus vaativiin talviolosuhteisiin. Ennen talvirenkaiden vaihtoa kannattaa tarkistaa ainakin kolme asiaa: urasyvyys, renkaan kunto ja ikä sekä talvirenkaan merkinnät ja nastojen kunto.

Tiedätkö, missä kunnossa keväällä varastoon laittamasi renkaat ovat?

Syksyn ensimmäiset liukkaat saavat suomalaiset vaihtamaan talvirenkaita. Ennen renkaanvaihtoa tärkein kysymys voi unohtua: ovatko alle vaihdettavat renkaat enää riittävän hyvässä kunnossa seuraavaan talveen?

Autonrengasliiton syyskuussa julkaiseman kuluttajakyselyn mukaan 46 % suomalaisista kuljettajista käyttää renkaansa lain sallimalle minimitasolle ennen uusien hankkimista. 18–34-vuotiaista näin tekee 54 %.

Talvirenkaiden lainmukainen vähimmäisurasyvyys on 3 millimetriä. Vaikeissa olosuhteissa, kuten lumessa ja loskassa, suositellaan kuitenkin vähintään 5 millimetrin urasyvyyttä.

"Renkaiden kunto kannattaa tarkistaa ennen kuin ensimmäiset liukkaat kelit pakottavat tekemään päätöksen kiireessä."

”Kolme millimetriä on lain asettama vähimmäisraja, ei tavoite. Renkaiden kunto kannattaa tarkistaa ennen kuin ensimmäiset liukkaat kelit pakottavat tekemään päätöksen kiireessä”, Kamuxin aluepäällikkö Niklas Pelkonen muistuttaa.

Tarkista nämä kolme asiaa ennen renkaanvaihtoa

Urasyvyys

Talvirenkaan pääurien syvyyden on oltava vähintään 3 millimetriä. Pelkkä lain rajan täyttyminen ei kuitenkaan kerro kaikkea renkaan ominaisuuksista. Vaikeissa talviolosuhteissa urasyvyyttä olisi hyvä olla vähintään 5 millimetriä.

Renkaan kunto ja ikä

Kulutuspinnan lisäksi kannattaa katsoa koko rengasta. Näkyykö siinä vaurioita tai epätasaista kulumista? Myös renkaan ikä vaikuttaa ominaisuuksiin: kumiseos kovettuu ajan myötä, joten kulutuspintaa voi olla jäljellä, vaikka pito-ominaisuudet ovat jo heikentyneet. Renkaan valmistusajankohdan voi tarkistaa sen kyljessä olevasta merkinnästä.

“Renkaanvaihtopäivänä huomio menee helposti siihen, saadaanko renkaat alle. Olennaisempi kysymys pitäisi esittää jo aikaisemmin: ovatko nämä renkaat siinä kunnossa, että niillä kannattaa lähteä seuraavaan talveen?”, Pelkonen pohtii.

"Renkaanvaihtopäivänä huomio menee helposti siihen, saadaanko renkaat alle. Olennaisempi kysymys pitäisi esittää jo aikaisemmin: ovatko nämä renkaat siinä kunnossa, että niillä kannattaa lähteä seuraavaan talveen?"

Merkinnät ja nastojen kunto

Nastarenkaista kannattaa tarkistaa nastojen kunto ja määrä. Kitkarenkaissa puolestaan kannattaa tarkistaa renkaan sivusta lumipitomerkintä eli vuoristosymboli, jonka sisällä on lumihiutale. Se on ollut henkilö- ja pakettiautojen nastattomissa talvirenkaissa vaatimuksena talviolosuhteissa joulukuusta 2024 lähtien.

Milloin talvirenkaat sitten pitäisi vaihtaa?

Vanha ajatus tietystä renkaanvaihtopäivästä kannattaa unohtaa. Suomessa talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun silloin, kun sää tai keli sitä edellyttää.

Siksi oikea vaihtoaika ei ole sama Rovaniemellä, Tampereella ja Helsingissä – eikä välttämättä edes samalla paikkakunnalla vuodesta toiseen. Jos auto on välttämätön jokapäiväisessä liikkumisessa, vaihto kannattaa ennakoida ennen ensimmäisiä liukkaita. Renkaanvaihtoon kannattaa varautua ennen kuin lämpötila jää pysyvämmin lähelle nollaa ja aamut muuttuvat liukkaiksi.

“Suomessa talvi tulee eri aikaan eri puolille maata. Kalenterin sijaan kannattaa seurata omaa ajotarvetta, sääennusteita ja niitä olosuhteita, joissa itse ajaa. Turvallisuus syntyy ennakoinnista”, Pelkonen toteaa.

"Kalenterin sijaan kannattaa seurata omaa ajotarvetta, sääennusteita ja niitä olosuhteita, joissa itse ajaa."

Renkaanvaihdon jälkeen kannattaa tarkistaa myös rengaspaineet. Jos renkaat vaihtaa itse, on tärkeää varmistaa myös oikea pyörimissuunta, pyöränpulttien asianmukainen kiristys sekä jälkikiristys noin sadan ajokilometrin jälkeen.

Viimeisimmät